Pentulaatikko

Kävikin niin, että emo pentuineen tuli meille kylään muutamaksi päiväksi. Ei ollut kyllä mitään käsitystä voiko niin tehdä, mutta oman mielenterveyden kannalta ei ollut juuri vaihtoehtoja. Mietin asiaa ensin pentujen kannalta. Noin viiden sekunnin perinpohjaisen tuumailun tulos oli se, että niin kauan kun elämälle välttämättömät edellytykset täyttyvät, pennut eivät edes tiedä missä ovat tai missä niiden pitäisi olla. Ja ne välttämättömät asiat ovat emon maito ja riittävän lämmin paikka. Emon näkökulmasta asia olikin paljon kinkkisempi. Voiko emo luottaa siihen, että kaikki lapset ovat tallessa, eikä vanhaan pesään jäänyt ketään. Koska minun olisi ollut mahdollista viedä emo tarkastamaan vanha pesä, niin ajattelin ottaa riskin.

Tein muottivanerista ja laudasta 1,2 metriä kanttiinsa olevan laatikon. Laidan korkeus on 17 cm, uskoin, että pennut eivät kiipeä siitä yli ihan heti. 1,2 metrin laatikkoon emo mahtuu makaamaan suorassa, tosin juuri ja juuri.

Laitoin laatikon viereen lämmittimen ja alle lämmityskaapelin. Lämmityskaapelista ei ollut kyllä mitään iloa, talossa on vesikiertoinen lattialämmitys ja lattia on valmiiksi sen verran lämmin, ettei itsesäätyvä sulanapitokaapeli lisännyt laatikon pohjan lämpötilaa yhtään. En omista lämpökameraa, että voisin tämän todistaa, mutta ihan aistinvaraisella kämmentuntumalla olen asiasta aivan varma.

Kun valmistelut olivat valmiit menin koirien kotiin ja aloin pakkaamaan. Laiton pennut pahvilaatikkoon, jossa oli peini peitto pesästä ja jyväpussi pitämässä lämmintä yllä. Loput petivaatteet pakkasin isoon kassiin ja lähdin lämpöisenä odottavalle autolle. Emää ei tarvinnut paljon mukaan houkutella, lähti heti kärppänä vahtimaan että "hei, mihin sinä minun lapsia kuskaat?" Kotona asettelin laatikkoon vähän peittoja, purin pennut laatikosta ja emo otti heti homman haltuun.

Muutaman päivän kyläily meni todella loistavasti. Emolle paikka oli tuttu, eikä sitä vaivannut yhtään mikään. Naapurin isännälle piti vähän kadun yli rähjätä, että pysy siellä, täällä on pieniä. Samoin piti varoittaa jostain ohi ajavasta teinien teknoautosta, jonka jumputus kuului sisälle asti. Eli normi hommaa, pikkuisen pitää pitää vahtia, kun talon isäntäväki on ilmeisen huolimattomia reviirinsä vahtimisessa. Pentujen ruokkimisen lisäksi emo tykkäsi piehtaroida lumessa takapihalla ja kerjätä huomiota. Jälkikasvusta huolehtiminen voi tosin jossain vaiheessa alkaa rasittamaan, jossain vaiheessa pentujen vinkuessa laatikossa, emo päätti piiloutua sängyn alle. Vajaassa 10 minuutissa äidinvaistot voittivat ja hermot lepäsivät. Sitten jaksoi taas nuolla kymmenen peppua ja toimia maitobaarina.