Keittiön kasausta

Keittiön kaapit ostettiin paikallisesta liikkeestä, joka pystyy toimittamaan aika lyhyellä toimitusajalla. Hinta on kalliimpi kuin Ikeassa, mutta rungot ja ovet tulee mittojen mukaan. Tässä vanhassa talossa oli joitakin rajoituksia, mm kaappien korkeus on 220 cm. Ei juuri yli eikä alle, koska poikittainen runkopuu on sillä korkeudella.
Rungot haettiin jo jokin aika sitten osina, joten aikaa vierähti mukavasti, kun palapeli koottiin. Kaappi muodostuu kuudesta osasta ja laatikot neljästä. Aika heppoisesti nämä ovat kasassa, ihan täytyy ihmetellä kuinka kaappi kestää olla lautasia täynnä. Pohjalevy on neljällä ruuvilla ja taustalevyn niiteillä kiinni. Itse jos tekisin, niin siellä olisi vielä muutama lamelli ohjaamassa ja pitämässä pohjaa paikoillaan. Mutta samanlaisia ne ovat olleet kaikki mitä minä olen kasannut. Taustalevyjen kiinnittämiseksi mukaan tuli kasa pieniä nauloja, mutta minä ammuin ne kiinni hakasnaulaimella.
Allaskaapin asennus vähän arvelutti etukäteen, koska siihen piti tehdä reikiä joka puolelle. Sivusta tulee sisään vesiputket, joissa on oikeaoppisesti mutkat tippoja varten. Pohjassa reikä viemäriä varten ja takana pistorasialle. Vesiputkien reikää piti avartaa pujottelua varten, mutta muuten homma meni kerrasta oikein. Vielä puuttuu astianpesukoneen letkujen reiät, ne pitää tehdä, kun tietää minkä kokoisia tarvitaan.
Kaikki muut kaapit on jo seinällä, paitsi liesituulettimen päälle tuleva maustekaappi. Liesituuletin kun on edelleen kaupassa. Se on kyllä jo valittu, mutta pitää käydä hakemassa.

Ylemmän kuvan oikeanpuoleinen laatikosto on pyörillä ja siihen tulee oma pöytälevy. Vaunu mahtuu varsinaisen työtason alle, ja sitä voi kuljetella sitten apupöydäksi minne haluaa. Kaappitilaa ei saanut keittiöön mitenkään ruhtinaallisesti, mutta toisaalta on hyvä joutua priorisoimaan mitä tavaroita oikeasti tarvitsee. Leveän laatikon etu on se, että melkein kaikki tavarat on kerralla näkyvissä, eikä tarvitse aukoa useamapaa laatikkoa, kun etsii sitä omenaporaa, jota tarvittiin edellisen kerran viime kesänä uuniomenoita tehtäessä.